www.ylivieskanseurakunta.fi

Lähelle ihmistä - lähelle Jumalaa - Ylivieskan seurakunta

Yhteystiedot, Hautausmaat
Yleistä 
Etusivu 
Toiminta 
Ajankohtaista 
Kuvagalleria 
Talous ja hallinto 
Linkit 
Yhteystiedot 
Merijärvi 
Arkkitehtikilpailu 

Kirkon hautausmaa, Kirkkotie

Kirkon (kirkon rauniot) hautausmaa on ollut käytössä seurakunnan perustamisesta lähtien, lukuun ottamatta vuosia 1887-1907. Nykyisin käyttö on rajoitettua.

Muistomerkit

  • muistomerkki Karjalaan jääneiden muistolle
  • aatteensa puolesta uhrautuneiden muistomerkki, 17 nimeä
  • Vähäkankaan sukukivi
  • Ylivieskan lottien ensimmäinen puheenjohtaja
  • Suojeluskunnan ensimmäisen päällikön hauta
  • muissa hautausmaissa lepäävien poisnukkuneiden muistoksi pystytetty kivi

Kirkkoherrat

  • Montin - Ylivieskan seurakunnan toinen kirkkoherra 1895-1919
  • Wuorela - kirkkoherra vuosina 1922-1924
  • Korhonen Pekka - kirkkoherra vuosina 1928-1935
  • Peltonen Iikka - kirkkoherra vuosina 1937-1959

Lukkarit, kanttorit ja suntiot (osa)

  • Päivärinta Pietari, lukkari, kirjailija, kansanedustaja
  • Kolehmainen Jaakko, lukkari
  • Koskela Antti, kanttori
  • Saari Martti, kanttori, tirehtööri
  • Jukkola Erkki, kanttori
  • Visuri Eino, suntio
  • Mattila Perttu, suntio
  • Koskela Matti, suntio

Kauppiaita, apteekkari (osa)

  • Kankkonen, kauppias
  • Cajanus, kauppias-suku
  • Forsman, apteekkari

Muita

  • Woutilainen, kunnanlääkäri
  • Halla (perusti sanomalehti Kalajokilaakson; paikallinen poliittisesti liittoutumaton sanomalehti)
  • Tuomen pariskunta, sosiaalineuvos, taiteilija Raakel Liehun vanhemmat
  • Backman Karl, seppä
  • Knuutila Mikko vanhempi, valittiin 1904-1905 valtiopäiville. Oli myös nuorsuomalaisten edustajana ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa (Lähde: Ylivieskan kirja, sivu 457).
  • Knuutila Mikko, nuorempi, kuntakokouksen puheenjohtaja ja lautamies. Helmikuun 4. päivänä 1918 suojeluskunnan juhliessa Oulun valtausta syntyi suojeluskunnan kantaviin voimiin kuuluvien Mikko Knuutilan ja toisen miehen välille kiistaa poliittisista puolueista ja ilmeisesti kiista sivusi myös punakaartilaisten kohtaloa. Onnettomat olosuhteet loivat tilanteen, jossa Mikko Knuutila menetti henkensä (Lähde: Ylivieskan kirja sivu 528).
  • Kivi, patsas muistomerkki, Kiven itsensä tekemä, kaksi eri muistomerkkiä kirkon hautausmaalla
  • Joonas Rajaniemen lapset
            - Tauno 30.8.1914 - 30.11.1916
            - Joonas 2.8.1904 - 5.12.1916
            - Naima 11.7.1895 - 9.12.1916
            - Ida 6.10.1896 - 18.12.1916
            - Kustaa 6.11.1902 - 18.12.1916
            - Leino 18.10.1908 - 25.12.1916
    Tarina kertoo, että Joonas Rajaniemi olisi ollut merimies ja tuonut meriltä espanjantaudin, johon lapset olisivat sairastuneet ja myöhemmin menehtyneet.

SANKARIHAUDAT

Vapaussodan sankarihauta: kirkon vieressä, pääportista katsoen vasemmalla, 29 sankarivainajaa

Talvi- ja jatkosodan sankarihautaan kirkon viereen on siunattu 135 vainajaa

Sanakarihauta-alueella oleva sankaripatsas "Kuoleva soturi" on taiteilija Johannes Haapasalon suunnittelema. Patsas paljastettiin Itsenäisyyspäivänä 1948. Kivessä teksti "Siunaus, kiitos ja kunnia, sankarit teille, kauttanne toivon antoi Jumala meille". (Lähde: Ylivieskan kirja s. 533, Ylivieskan seurakunnan historiaa ja nykypäivää, 1985)

Kantokylän hautausmaalle on siunattu 18 sankarivainajaa ja Raudaskylän hautausmaalle 35. Kankaan (Vähäkangas) hautausmaalle on siunattu yksi sankarivainaja. Kaikkiaan sankarivainajien muistomerkkejä on 189.

Heikkilän hautausmaa, Rauhantie

Alue on erotettu kirkkoherran virkatalosta ja vihitty 31.1.1930. Hautausmaalla sijaitseva kappeli on rakennettu vuonna 1936. Pääportin vieressä sijaitseva ruumiskylmiö valmistui vuonna 1972. Hautausmaan aikaisempi nimitys "Uusi hautausmaa" muuttui Heikkilän hautausmaaksi keväällä 2004. Vanhimmat haudat ovat 1930-luvulta.

  • Vapaussodan veteraanien hauta-alue, 38 hautaa. Sulo Anttilan tekemä patsas Vapaussodan veteraanien hautojen vieressä.
  • Raudasoja Joonas Einari (Tinuri Einari), kiertänyt talosta taloon, teki astioita, esimerkiksi kahvipannuja jne. Haudattu Vapaussodan veteraanien hautaan.
  • Tuppi-Antti (Antti Alaranta), kierteli Niemelänkylällä talosta taloon.
  • Pienokaiset Kivi
  • Siirtolaiskansa 1944-1946 kuolleiden Inarilaisten muistolle, pystytti Inarin seurakunta
  • Simonen Heikki, kansanedustaja
  • Männistö Otto, kaupungin hallituksessa, seurakunnan toiminnassa (kirkkohallitus?)
  • Perkkiö Terho, taiteilija
  • Kirkkoon kuulumattomien nurkkaus (portista heti vasemmalla)

Suvannon hautausmaa, Renssulantie

Aikaisempi nimitys Renssula. Vihittiin tarkoitukseensa 28.8.1887. Perustajana kirkkoherra Johan Petter Bäckman. Vanhimmat haudat vuodelta 1888.
Suvannon hautausmaan laajennusosa otettiin käyttöön vuonna 2007. Sieltä löytyvät omat alueet uurnahautapaikoille (uurnalehto ja muistolehto), tuhkan sirottelualue sekä erillinen tunnustuksettomien hauta-alue.
Hautausmaan vieressä sijaitsee Suvannon kappeli (Renssulantie 12), jossa toimii tällä hetkellä seurakunnan pääjumalanpalveluksien pitopaikkana. Suvannon kappeli on valmistunut vuonna 1986. Rakennuksessa on 200 paikan kirkkosali, kahvio, keittiö ja kerhotilat.

Hautausmaan toisella puolella sijaitsevat hautaus- ja kiinteistötoimen huolto- ja toimistorakennukset.

Kirkkoherra

  • Kirkkoherra Bäckman, Ylivieskan ensimmäinen kirkkoherra vuosina 1875-1892
  • Ran...gen Maria Gustawa, pastorska
  • Korhonen Hilma, 20.6.1860 - 27.12.1891, pastorska

Muita

  • kirjailija Pietari Päivärinnan ensimmäinen puoliso Liisa
  • Huhtakangas Fredrik, auttoi köyhiä. Hautakivessä teksti "Joka köyhää auttaa, hän lahjoittaa Herralle".
  • Pieni hautaristi, August Artturi. Ristissä teksti "Nyt ompi Artturi poissa, hän muutti taivaaseen. Siel ilon asunnoissa on Artturi pienoinen".
  • Kalliokangas Mikko ja Pieta, presidentti Kyösti Kallion vanhemmat

Kankaan (Vähäkangas) hautausmaa, Hietalantie

Hautausmaalle on siunattu yksi sankarivainaja. Hautausmaalla sijaitsee Kankaan kappeli (Hietalantie 27).

Kantokylän hautausmaa, Vanhakouluntie

Hautausmaalle on siunattu 18 sankarivainajaa. Hautausmaalla sijaitsee Kantokylän kappeli (Vanhakouluntie 31).

Raudaskylän hautausmaa, Raudaskoskentie

Hautausmaalle on siunattu 35 sankarivainajaa. Hautausmaalla sijaitsee Raudaskylän kappeli (Raudaskoskentie 2).