www.ylivieskanseurakunta.fi

Lähelle ihmistä - lähelle Jumalaa - Ylivieskan seurakunta

Lähetystyö
Yleistä 
Etusivu 
Toiminta 
Ajankohtaista 
Kuvagalleria 
Talous ja hallinto 
Linkit 
Yhteystiedot 
Merijärvi 
Arkkitehtikilpailu 

Lähetystyö

Lähetystyö perustuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn. "Menkää siis ja tehkää..." (Matt 28:19-20). Tärkeimpänä tehtävänä on viestin vieminen Jumalan rakkaudesta ja Vapahtajasta, joka kutsuu yhteyteensä kaikkia.

Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura, Medialähetys Sanansaattajat ry., Suomen ev.lut Kansanlähetys, Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen luterilainen evankeliúmiyhdistys sekä Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland ovat kirkon lähetystyön kanavia, jotka toimivat yli 30 maassa ja yli 400 lähetystyöntekijän voimin. Näiden lähetysjärjestöjen kautta seurakunta tukee lähetystyötä ympäri maailman.

Ylivieskassa lähetystyöllä on pitkät historialliset perinteet. Lähetys- ja diakoniatyön kerho on kokoontunut yhdessä syksystä 2016 alkaen seurakuntakoti Mariassa säännöllisesti. Lisäksi ukkopiiri tekee lähetystyön hyväksi erilaisia talkootöitä.

Seurakunnan lähetysrenkaan kautta voi myös tukea nimikkokohteissa tehtävää työtä. Myös lähetystyön johtokunta sekä vapaaehtoiset järjestävät erilaisia tempauksia ja ovat mukana monenlaisissa tapahtumissa vuoden mittaan. Vapaaehtoiset ovatkin merkittävä voimavara Ylivieskan seurakunnan lähetystyössä ja erityisesti nuoria-aikuisia kaivataan mukaan toimintaan.

Suvannon kappelissa on lähetystori, jonka tuotto menee lähetystyölle. Lähetystorille voi kuka tahansa lahjoittaa myyntiin käsitöitä. Torilta löytyy myös joulukortteja loppuvuodesta.

Lähetyssihteeri Hannele Aho p. 044-7118 632, etunimi.sukunimi@evl.fi

Ylivieskan seurakunnan nimikkolähetit ja -kohteet

Suomen Lähetysseuran kautta:
Namibian kirkon kaupunkityö

Raportti työstä 1-2017 varhaiskasvatus   Raportti työstä 1-2017 Oppilaitostyö

Namibian luterilainen kirkko on vanhin Lähetysseuran yhteistyökumppani, jonka parissa on tehty työtä jo yli 140 vuoden ajan. ELCIN:illä on tällä hetkellä 141 seurakuntaa, joissa 745 545 jäsentä. Jäsenmäärän vuotuinen kasvu on n. 15 000. Työssä olevia pappeja on 138 ja eläkkeellä 60 sekä 57 diakonia. Seurakunnissa työskentelee 98 sihteeriä ja 100 kassanhoitajaa, 974 seurakunnan vanhinta, 77 lähetystyöntekijää (omia), 993 pyhäkoulunopettajaa ja 172 kuoronjohtajaa. Lisäksi vielä 1247 ryhmän-johtajaa ja 602 vapaaehtoistyöntekijää. Vuonna 2014 vihittiin kuusi uutta pappia. vasta valmistuneet papit joutuvat heti yksin vastaamaan suuristakin (n. 8000 jäsentä) seurakunnista. Seurakunnat maksavat itse työntekijöidensä palkat, mutta vielä eivät tulot riitä yhteisiin työmuotoihin.

Lähetysseuran tukea on annettu kirkon yhteisiin työmuotoihin kuten oppilaitos-, perhe- ja lähetystyöhön.


Hosainan Teologinen Seminaari Etiopiassa

Raportti työstä 1/2018

Hosainan Teologinen Seminaari Etiopiassa, kouluttaa kirkon palvelukseen opillisesti ja teologisesti luotettavia työntekijöitä. Opetusta mm. raamatullisista aineista, kirkkohistoriasta, psykologiasta, sosiologiasta, englannista ja hepran ja kreikan kielistä.


Päivi ja Ilkka Repo, Eteläinen Afrikka

Lähettikirjeet 1/2018 2/2018

Syksystä 2016 alkaen seurakunnan nimikkolähetteinä aloittivat Päivi ja Ilkka Repo. He toimivat Eteläisessä Afrikassa (Angola, Botswana, Etelä-Afrikka, Namibia, Zimbabwe).

Ilkka toimii Eteläisen-Afrikan aluepäällikkönä ja hänen vastuullaan on Suomen Lähetysseuran työ tällä alueella. Päivin vastuualueeseen kuuluvat Eteläisen Afrikan alueellinen tiedotus ja kirkon lapsityö. Päivi palasi takaisin Suomeen kesällä 2018 mutta Ilkan työ vielä jatkuu.


 
Pia ja Mikko Pyhtilä perheineen, Tansania

Raportti 1/2017

Pia ja Mikko Pyhtilä perheineen, Tansania. Kasvatustyön nimikkolähettiperhe Kalajoen rovastikunnassa.

Nuorisotyönohjaaja Mikko Pyhtilä sekä sosionomi Pia Pyhtilä työskentelevät Tansaniassa, Mwanzan kaupungissa, Itäisen Victoriajärven hiippakunnassa. Mikko vastaa evankeliointityöstä alueella ja Pian työhön kuuluu kummityön koordinointi ja kehittäminen yhteistyössä mm. paikallisen sosiaalitoimen kanssa.

Pia ja Mikko palasivat kahden vuoden kotimaanjaksolle Suomeen. He mm. kiertävät tänä aikana nimikkoseurakuntia. Ylivieskaan saamme heidät kevällä 2019 viikon ajaksi.
 Pia Pyhtilä
Työssään Pia kohtaa lapsia, jotka ovat jääneet orvoiksi tai ovat muuten vaan todella huonoista olosuhteista. Kummiohjelmaan päästyään lapset yleensä pääsevät kouluun, saavat koulupuvut sekä yhden lämpimän aterian päivässä. Monesti lapsi saattaa olla suvun ensimmäinen, joka oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Nämä taidot auttavatkin samalla koko perhettä.




 

 
 

Mikko PyhtiläMikon työhön kuuluu Sinema Leo -elokuva-autotyö. Sinema Leo on swahilia ja tarkoittaa "elokuvat tänään". Mikko yhdessä työtiiminsä kanssa matkustaa pieniin kyliin, joissa saattaa olla vain muutama kristitty tai jossa seurakuntaelämä on hiipunut. Viikon ajan tiimi tekee kotikäyntejä ja he keskustelevat ihmisten kanssa elämään liittyvistä asioista, kuten terveyteen, hyvinvointiin ja hygieniaan liittyvistä asioista tai kristityn elämästä ja uskosta. Viikon päätteeksi näytetään elokuva, joka kertoo usein jonkin Raamatun tarinan. Elokuvia saattaa helposti kerääntyä illan pimeydessä katsomaan yli tuhat henkeä.

 

 

 

Suomen Pipliaseuran kautta:

Raamatunkäännöshanke ndongan ja kwanjaman kielille Namibiassa 1.1.2018 alkaen:

Pipliaseura on aloittanut raamatunkäännöstyön tukemisen Namibiassa. Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä ovat 15–35-vuotiaat ndongan ja kwanjaman kielten puhujat. Yli 80 prosenttia namibialaisista on kristittyjä, ja noin puolet heistä on luterilaisia.

Ihmiset osallistuvat säännöllisesti jumalanpalveluksiin ja pienryhmätoimintaan. Uudet raamatunkäännökset ndongan ja kwanjaman kielille tarvitaan, koska nykyisten käännösten kieli on vanhentunutta. Namibian noin 2,2 miljoonasta asukkaasta yli puolet on alle 25-vuotiaita, eivätkä monet heistä ymmärrä nykyisiä käännöksiä.

Lähetystyöntekijä Martti Rautanen käänsi 1800-luvulla ensimmäisen ndongankielisen Raamatun ja loi ndongan kirjakielen. Sittemmin raamatunkäännöstä on muokattu kaksi kertaa. Kwanjamankielinen raamatunkäännös on puolestaan 1970-luvulta.

Ndonga ja kwanjama ovat elinvoimaisia kieliä

Namibiassa yli miljoona ihmistä puhuu äidinkielenään joko ndongan tai kwanjaman kieltä. Kwanjamaa puhutaan myös Angolassa, ja uusi käännös tuleekin käyttöön molemmissa maissa.

Kielten puhujia on kaikissa ikäryhmissä sekä maaseudulla että kaupungissa, joskin suurin osa asuu maaseudulla maan pohjoisosassa. Väestönosa on köyhää, ja se muodostaa myös suurimman ryhmän maalta kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunki Windhoekiin muuttavasta väestöstä.

Nuorilla on halu oppia lukemaan omaa kieltään. Kielten käytöstä tehdyt tutkimukset osoittavat, että Raamatun sanoman ymmärtäminen jää nuorilla puolitiehen, mikäli he eivät ymmärrä lukemaansa tekstiä. Tämän vuoksi he tarttuvat mieluummin portugalin tai englanninkieliseen Raamattuun. Uudet, helposti ymmärrettävät raamatunkäännökset tukevat erityisesti nuorten henkilökohtaisen Jumala-suhteen rakentumista.

Pitkäjänteistä työtä, sitoutunutta kumppanuutta

Ndongan ja kwanjaman kielten raamatunkäännöstyö toteutetaan yhtenä projektina Pohjois-Namibiassa. Hankkeen toteutuksesta vastaa Namibian ja Angolan Pipliaseurat  yhteistyössä paikallisten kirkkojen kanssa. Kumppaneina hankkeessa toimivat  Suomen Pipiaseura, Suomen Lähetysseura sekä Seed Company -järjestö.

Molemmilla kielillä on oma käännösryhmänsä, ja työn tekevät paikalliset kielenpuhujat. Kaikki kääntäjät koulutetaan tehtäväänsä. Yhtyneiden Raamattuseurojen (UBS) käännöskonsultteina toimivat Gerrit van Steenbergen ja Riikka Halme-Berneking Suomen Lähetysseurasta.

Uudet käännökset ndongan ja kwanjaman kielillä tehdään samanaikaisesti, jotta varmistetaan käännösten yhtenäisyys. Samanaikaisella käännöstyöllä saavutetaan kustannus- ja muita synergiaetuja. Tavoiteaikataulun mukaan uudet käännökset valmistuvat vuonna 2027. (lähde: http://www.piplia.fi/kansainvalinen-tyo/raamatunkaannostyo/namibia/)

 

Medialähetys Sanansaattajat ry:n (Sansa) kautta:  (raportti 2017) 

Radiotyö Intian vähemmistökielillä

Medialähetystyö Intiassa, TWR-Intian krisitilliset radio- ja tv-ohjelmat ja jälkihoitotyö (17 kielellä) sekä yhteistyö UELCI:n (United Evangelical Lutheran Churches in India) kanssa, johon kuuluu 11 Intian luterialista kirkkoa.